The deaf organised early. The first association of the deaf was founded in Turku in 1886, and the national central organisation Finnish Association of the Deaf was established in 1905. Albert Tallroth, a pioneer of association activities, gave the community a motto: “Instead of waiting for the hearing to come to our aid, we deaf people must help ourselves.”

During the years, the various associations have advocated for the rights of deaf people in Finnish society. In the fundamental rights reform of 1995, the rights of sign language users were written into law, and the Sign Language Act followed roughly twenty years later. The Finnish Association of the Deaf has been an active member of the World Federation of the Deaf, and Finnish deaf people have held several important positions within the organisation.
In 2016, the Finnish Association of the Deaf proposed an investigation into the historical injustices committed against the deaf people and sign community in Finland. The process was kicked off with the project Viitotut muistot (‘signed memories’), which made visible the gruesome human rights violations that the community and its members had faced. The preparations for the truth and reconciliation process in cooperation between the Finnish government and the deaf and sign language community are still ongoing.

Kuurojen järjestäytyminen alkoi tiettävästi Ranskassa. Pariisiin syntyi 1830-luvulla yhteisö, joka alkoi järjestää vuosittaisia juhlaillallisia, joihin osallistui kuuroja myös muista maista. Vähitellen 1800-luvulla perustettiin kuurojenyhdistyksiä. Suomessa kuurot järjestäytyivät 1800-luvun lopulla ja yhdistysten kattojärjestö, Kuurojen Liitto, perustettiin vuonna 1905.

Kuurojenyhdistysten tavoitteena on ollut kohottaa jäsentensä asemaa yhteiskunnassa, mutta ne ovat olleet myös paikkoja, joissa on voinut kommunikoida vapaasti viittomakielellä. Yli satavuotisen toimintansa aikana Kuurojen Liitosta on kehittynyt vahva etujärjestö ja asiantuntija. Se on tehnyt merkittävää työtä viittomakielen aseman vahvistamiseksi ja tasa-arvoisen aseman saavuttamiseksi yhteiskunnassa.

Suomessa asuu noin 10000-11000 viittomakielen käyttäjää, joista 4000-5000 on kuuroja. Kuurojen lisäksi viittomakieltä käyttävät muun muassa heidän perheenjäsenensä sekä kuurojen parissa työtään tekevät, kuten viittomakielen tulkit ja kirkon työntekijät. Viittomakieliset muodostavat kieli- ja kulttuurivähemmistön ja yhteinen historia ja kokemukset yhdistävät heitä. Suomessa käytetään kahta kansallista viittomakieltä: suomalaista ja suomenruotsalaista.

Tässä tehtäväpaketissa on vinkkejä, miten koulun opetuksessa voi käsitellä monikulttuurisuutta ja yhdenvertaisuutta viittomakielisten kuurojen historian kautta. Kuurot ovat joutuneet taistelemaan oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin ja yhdenvertaisuudesta yhteiskunnassa. Esimerkiksi 1900-luvun alkupuolella Suomessa kuurojenopetuksessa viittomakieltä ei saanut käyttää vaan kuurot pyrittiin sulauttamaan yhteiskuntaan puhemenetelmällä, eikä kuuroilla ollut mahdollisuuksia valita vapaasti omaa ammattialaansa.

Tehtävät sopivat esimerkiksi 5.-6. luokkien yhteiskuntaopin tunneille, tai uskonnon, elämänkatsomustiedon ja historian opetukseen.

Tehtäväpaketin pdf-muodossa voi ladata tästä linkistä.

Lukekaa teksti kuurojenopetuksen historiasta.

Katsokaa tekstin yhteydessä olevaa kuvaa Turun kuurojenkoulusta.

Miettikää seuraavia asioita
Minkä ikäisiä ihmisiä näet koulun pihalla?
Ovatko he naisia/miehiä, tyttöjä vai poikia?
Millaisia leikkivälineitä koulun pihalla on?

Lopuksi voitte valita koulun pihalta kaksi henkilöä. Miettikää, mistä he ovat keskustelleet keskenään kuvan esittämässä tilanteessa. Entä millä kielellä he ovat keskustelleet? Miksi?

Lukekaa yhdessä teksti kuurojenopetuksesta Porvoon kuurojenkoulusta ja opetuksen tavoitteista

Katsokaa vieressä olevaa kuvaa opetustaulusta Porvoon kuurojenkoulusta 

Miettikää seuraavia asioita
Mitä itsellesi tuttuja asioita löydät kuvista?
Entä mitä itsellesi tuntematonta/outoa/vierasta? Kuurojenopetuksessa käytettiin paljon kuvia ja havaintovälineitä, millaisia sanoja/asioita taulun avulla on voitu opettaa?

Kuurojen oma lehti alkoi ilmestyä 1800-luvun lopussa. Lukijat lähettivät lehteen tietoja itsestään, elämästään ja muista tuntemistaan kuuroista. Lehdessä julkaistiin lisäksi artikkeleita muun muassa kuurojenopetuksesta ja yhdistyselämästä sekä yleissivistäviä ja hengellisiä kirjoituksia. Lehden lopussa oli lyhyitä tiedonantoja esimerkiksi erilaisista tapahtumista ja ihmisistä.

Kirjoittakaa lehtijuttu alkuaikojen lehteen, jossa kerrotte kuurojenopetuksesta esimerkiksi C.O. Malmin perustamassa kuurojenkoulussa Porvoossa tai Turun kuurojenkoulussa 1800-luvun lopulla.

Lukekaa teksti opetuksen tavoitteiden muuttumisesta

Miettikää seuraavaa asiaa
Miksi viittomakieli jäi kuurojenopetuksesta pois ja sen sijaan otettiin käyttöön puhemenetelmä?

Lukekaa teksti Sisäoppilaitoksessa

Miettikää seuraavia asioita
Mitä tarkoittaa, jos koulu on sisäoppilaitos?
Mitä hyviä puolia kuuroille lapsille oli siitä, että kuurojenkoulut olivat ennen sisäoppilaitoksia?
Entä mitä huonoja puolia kuurojen lasten kannalta sisäoppilaitoksissa oli?

Katsokaa yhdessä kuvaa tyttöjen asuntolahuoneesta samalla sivulla.

Kuvan katsomisessa voi hyödyntää keskustelevaa kuvan tarkastelua eli VTS-menetelmää (Visual Thinking Strategies):

Osallistujat katsovat kuvaa ensin hetken hiljaa. Ohjaaja aloittaa kysymällä ”mitä kuvassa on meneillään?” Kaikki saavat vastata. Ohjaaja ei arvota vastauksia, vaan vahvistaa havainnot tekemällä parafraasin eli sanomalla ääneen toisin sanoin osallistujan tekemän havainnon. Ohjaaja voi tehdä myös tarkentavia kysymyksiä, kuten ”mikä kuvassa sai sinut ajattelemaan sitä minkä sanoit” Ohjaaja ei myöskään lopussa ”kerro oikeaa vastausta” vaan kiittää kaikkia osallistujia.

Lisää tietoa menetelmästä esimerkiksi museopedagogi Satu Itkosen esitelmästä, joka löytyy tästä linkistä.

Miettikää seuraavia asioita
Millainen tunnelma kuvassa on?
Kuvittele, että olet kuuro lapsi 1900-luvun alussa ja käyt kuurojenkoulua kaukana kotoa. Kirjoita kirje kotiin, jossa kerrot koulunkäynnistäsi ja tunnelmistasi.

Kuurot ovat sukupolvien ajan taistelleet ennakkoluuloja vastaan, joiden mukaan kuuro ei pysty harjoittamaan tiettyjä ammatteja. Opettajat, ammatinvalinnanohjaajat ja vanhemmat ovat sanoneet kuuroille, että ”kuuro ei pysty”. Kuurot ovat tästä huolimatta osoittaneet pystyvänsä ja aloittaneet toimimisen erilaisissa ammateissa. Tietoisuutta pystymisestä on vahvistettu kertomalla tarinoita kuuroista, jotka ovat vaikeuksista huolimatta hankkineet kuurolle epätavallisen ammatin.

Lukekaa teksti Eri ammateissa

Miettikää seuraavia asioita
Millaisissa ammateissa kuurot työskentelivät 1900-luvun alkupuoliskolla?
Toimivatko naiset ja miehet samoissa ammateissa?
Miten selittäisitte havaitsemanne erot?
Mitä ammatteja ei 1900-luvun alussa pidetty kuuroille soveltuvina?
Mistä syystä?

Katsokaa kuvia sivulla Keskustelua ammattiopetuksesta

Miettikää seuraavia asioita
Mitä taitoja opetettiin tytöille?
Entä pojille?
Mistä syystä opetus oli erilaista tytöille kuin pojille?

Keksikää pieni tarina kuvista: mitä on tapahtunut ennen kuvan ottamista, mitä kuvassa tapahtuu ja mitä on tapahtunut kuvan ottamisen jälkeen? Tarinan voi kirjoittaa paperille, esittää keskustelun dialogina tai piirtää sarjakuvana.