Keisarin lupa avioliitolle

Yleisesti ollaan sitä mieltä, että ensimmäiset kuurot, jotka Suomessa vihittiin avioliittoon, olivat Carl Oscar Malmin oppilaat Fritz Hirn ja Maria Klingenberg. Lopetettuaan koulunkäyntinsä Fritz oli työskennellyt Helsingissä maanmittauskonttorissa kartanpiirtäjänä, ja myöhemmin hän perusti kaupunkiin menestyvän valokuvausateljeen. Fritz tutustui Marian äitiin 1850-luvun puolivälissä ja nuorten yhteydenpito alkoi Marian opettamisen merkeissä. Pian nuoret todennäköisesti löysivät heitä yhdistäviä asioita, kuten taiteellisen lahjakkuuden. Myös Mariasta tuli myöhemmin arvostettu ateljeevalokuvaaja.

Kesäkuussa 1863 nuorten entinen opettaja Carl Oscar Malm kuoli yllättäen ja Turun kuurojenkouluun tarvittiin opettaja hänen sijalleen. Koulun johtaja Carl Henrik Alopaeus houkutteli Fritzin ryhtymään kuurojen opettajaksi, ja lokakuussa 1863 Fritz otti opettajan haastavan tehtävän vastaan. Ennen Turkuun muuttoa vietettiin kuitenkin häitä.

Fritz ja Maria vihittiin avioliittoon Helsingissä 27.9.1863. Tapahtuma herätti helsinkiläisissä uteliaisuutta ja tapahtumaa kunnioittivat läsnäolollaan Johan Vilhelm Snellman ja Elias Lönnrot. Avioliiton solmimiseen oli pitänyt pyytää keisarilta lupa, ja vihkimisen suoritti pastori Achilles Sirén, joka oli Malmin oppilaan Stén Sirénin veli. Fritz itse kertoi usein tilaisuudesta, joka kesti kokonaista kaksi tuntia. Siihen syynä oli se, että vihkikaava käytiin läpi sormiaakkosilla.

Näistä linkeistä löydät Maria Klingenbergin ja Fritz Hirnin henkilötarinat

Malmin oppilaista tiedetään ainakin yli kymmenen solmineen koulun jälkeen avioliiton toisen kuuron kanssa. Tietoihin varhaisista kuuroista pariskunnista törmää toisinaan myös vanhoissa sanomalehdissä. Vuonna 1879 Borgå Bladetissa lueteltiin kuuden pariskunnan tiedot, jolloin avioliitto oli solmittu kahden kuuron välillä. Ilmoituksessa lueteltiin lisäksi yhdeksän pariskunnan tiedot, jolloin kuuro mies oli avioitunut kuulevan naisen kanssa. Suurimman osan näistä pariskunnista avioliittoon vihki Turun koulun johtaja, rovasti Alopaeus. Lehti-ilmoituksessa nähtiin tärkeäksi myös kertoa se, että suurimmalla osalla pariskunnista oli kuulevia lapsia.

Näistä pariskunnista tunnetuin olivat Eklundit. Lorentz Eklund (1846-1892) ja Elise Wicklund (1849-1915) solmivat avioliiton 12.7.1873. Myös he Hirnien tavoin tarvitsivat luvan avioliittonsa solmimiseen keisarilta. Lorentz teki pitkän uran kuurojenopettajana Pietarsaaren kuurojenkoulussa. Elise toimi koulun jälkeen hatunompelijana. Eklundien perheeseen syntyi kuusi kuulevaa lasta, joiden äidinkieli oli viittomakieli. Eklundien tytär Elma on kuvannut kielen asemaa omassa lapsuuden perheessään niin, että heillä viittomakieli oli varsinainen kieli ja puhekieltä käytettiin vain kyökin puolelle apulaisten kanssa.