Alkuvuosien toimintaa

Ensimmäisiä tehtäviä, joita vastaperustettu Kuurojen Liitto otti vastuulleen oli suomen- ja ruotsinkielisten kuurojen lehtien julkaiseminen vuonna 1906. Kuuromykkäin Lehti ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1896. Lehden julkaisemisesta olivat vastanneet aluksi Mikkelin kuurojenkoulun opettajat ja sen tavoitteena oli tarjota kuuroille hyödyllistä ja sivistävää lukemista. Jo heti alussa lehti toimi myös yhdyssiteenä maan eri puolilla asuvien kuurojen kesken. Lukijat lähettivät lehteen tietoja itsestään, elämästään ja muista tuntemistaan kuuroista. Lehdessä julkaistiin lisäksi artikkeleita muun muassa kuurojenopetuksesta ja yhdistyselämästä sekä yleissivistäviä ja hengellisiä kirjoituksia. Lehden lopussa oli lyhyitä tiedonantoja esimerkiksi erilaisista tapahtumista ja ihmisistä. Lisäksi lehdessä julkaistiin lukijakirjeitä.

Liiton toiminnan alkuvaiheessa varainhankinta oli suuri haaste. Kun avustuksia toimintaan sitten saatiin, voitiin palkata liiton ensimmäiset työntekijät. Liiton ensimmäisenä asiamiehenä toimi John Sundberg ja hänellä oli työtovereinaan määräajaksi palkattuja matka-asiamiehiä. Heistä ensimmäiset olivat Eelis Vilkki ja Hulda Hakala. Matka-asiamiesten tehtäviin kuului neuvontaa sekä avustamista yhdistysten perustamisessa ja he toimivat myös tärkeänä tiedotuskanavana. Hulda Hakala liitti matkakertomuksiinsa myös ehdotuksia kuurojen aseman parantamiseksi ja liiton työtapojen kehittämiseksi.

Asiamiehen matkusteltua ympäri maata kertomassa yhdistystoiminnasta, vauhdittui myös uusien yhdistysten perustaminen. Vuonna 1911 liitolla oli jo 16 haaraosastoa. 1930-luvulla kuurojenyhdistysten määrä edelleen kasvoi ja vuonna 1938 Kuurojen Liiton jäsenyhdistysten määrä oli 29. Henkilöjäseniä oli tuolloin yli tuhat. Koska Kuurojen Liitolla oli käytössään rajalliset määrärahat, asiamiestyötä tekivät myös kuurojenpapit.

1930-luvulla Kuurojen Liitto pyrki järjestämään omaehtoista koulutustarjontaa ja näin vaikuttamaan kuurojen jatkokoulutukseen. Yhdistyksissä pidettiin opintokerhoja ja niiden aiheet olivat usein käytännöllisiä, kuten kotitalous, verotus tai kirjanpito. Muutakin kansalaiskasvatusta järjestettiin kuten partiotoimintaa.