Viittomakielisen kulttuurin juhlaa! Kuurojen kulttuuripäivät 60 vuotta.
Viittomakielisen kulttuurin juhlaa! Kuurojen kulttuuripäivät 60 vuotta. Avoinna 26.9.2016-1.9.2017
Kuurojen museo juhlistaa Kuurojen kulttuuripäivien 60-vuotista taivalta juhlanäyttelyllä, joka avautuu yleisölle maanantaina 26.9.2016 Kuurojen liiton toimitiloissa Valkeassa talossa Helsingissä. Viittomakielisen kulttuurin juhlaa! –Kuurojen kulttuuripäivät 60 vuotta -näyttely kertoo kulttuuripäivien historiasta ja tapahtuman merkityksestä viittomakieliselle yhteisölle. Joka toinen vuosi järjestettävät kulttuuripäivät ovat viittomakielisten tärkein valtakunnallinen kulttuuritapahtuma. Tapahtuman juuret ovat syvällä kuurojenyhteisön henkisessä perinnössä, jossa tärkeässä roolissa ovat olleet kuurojen kulttuuria sukupolvelta toiselle välittäneet paikalliset yhdistykset. Ajatus omista kulttuuripäivistä henkisine kilpailuineen syntyi 1940- ja 1950-luvun vaihteessa. Tavoitteena oli edistää nuorisotyötä, kasvattaa nuoria yhdistystoimintaan ja kartuttaa nuorison henkistä pääomaa.
Ensimmäiset kulttuuripäivät järjestettiin nuorille vuonna 1956. Kilpailulajeina olivat piirustus, lausunta, kerronta, esitelmä ja tanhu. Jo ensimmäisillä kulttuuripäivillä runonlausunnan pakolliseksi ohjelmanumeroksi valittiin Lauri Pohjanpään runo ”Soihdunkantajat”. Siitä tuli myös kulttuuripäivien tunnus ’valon soihtu’, joka kuvasti henkisten saavutusten ja perinteiden siirtymistä sukupolvelta toiselle. Muut kilpailulajit ovat vaihdelleet vuosien saatossa yhdistyksissä suosittujen harrastusten mukaisesti. Myös kuurojen yhteisössä tapahtuneet muutokset, kuten kuurotietoisuusliike ja viittomakielen tutkimus ovat vaikuttaneet kulttuuripäivien ohjelmassa olleisiin lajeihin.
Tapahtuma vakiinnutti pian perustamisen jälkeen asemansa. Vuonna 1973 tapahtuma laajeni kaikille ikäryhmille avoimeksi ja samalla nimi muutettiin Kuurojen valtakunnallisiksi kulttuuripäiviksi. Idea seniorien omasta kulttuuritapahtumasta syntyi vuonna 1980 ja nykyisin se järjestetään valtakunnallisten kulttuuripäivien kanssa vuorovuosin. Kulttuuripäivillä on korostettu myös kuurojen lasten kulttuuriperinnettä. Merkittävä muutos tehtiin vuonna 2008, jolloin myös kuulevat viittomakieliset saivat oikeuden osallistua kaikkiin kilpailusarjoihin.
Kulttuuripäivillä on ollut suuri sosiaalinen merkitys viittomakieliselle yhteisölle. Tapahtuma on koonnut yhteen runsaasti kuuroja eri puolilta Suomea. Alkuvaiheessa pidettiin tärkeänä, että nuoret oppivat ilmaisemaan itseään ja tottuivat esiintymään kilpaillessaan muiden kuurojen kanssa. Lisäksi kuurojenyhdistysten tilaisuuksiin löydettiin uusia kykyjä esiintymään. Päivien tärkeää antia on edelleen viittomakielisen väen kohtaaminen ja ajatusten vaihto omalla äidinkielellä. Kulttuuripäiviä on pidetty arvokkaana ja omanarvontuntoa kohottavana tilaisuutena, jossa uudet ideat, ilmaisumuodot ja kyvyt ovat päässeet esille.