Kieli kuvissa – kuvia viittomakielen sanakirjoista

Kieli kuvissa – kuvia viittomakielen sanakirjoista. Avoinna 25.9.2017 – 7.9.2018

Kuurojen museon uusi näyttely esittelee viittomakielen sanakirjoja sadan vuoden ajalta.

Viittomakielen sanakirjoihin ja niiden kuvastoon pureutuva Kieli kuvissa -näyttely avautuu Kuurojen museossa 25.9.2017. Näyttely esittelee maassamme julkaistuja sanakirjoja ja viittomistoja yli sadan vuoden ajalta. Kuva-aineisto havainnollistaa viittomakielen aseman muutosta sekä kieleen liittyvien näkemysten moninaisuutta. Maksuton näyttely on yleisölle avoinna perjantaisin kello 12–16 sekä sopimuksen mukaan.

Viittomakielen sanakirjat ovat näyttäviä teoksia, jotka kuvaavat kohdekieliään helposti lähestyttävällä tavalla. Sanakirja on todiste kielen olemassaolosta ja se vahvistaa kieliyhteisön identiteettiä. Suomessa sanakirjoilla on ollut keskeinen merkitys siinä, että ne ovat tehneet viittomakieltä näkyväksi. Eri aikakausien teokset kuvaavat myös vallalla olleita käsityksiä viittomakielestä.

Viittomakieli syrjäytettiin kouluopetuksesta 1800-luvun lopulla ja kieli muuttui uhanalaiseksi. Ensimmäiset viittomakielen sanakirjat syntyivätkin kuurojen halusta tallentaa omaa kieltään. Kuuromykkäinopettaja D.F. Hirnin koostama ”Kuuromykkäin viittomakieli Suomessa” vuodelta 1910 on ensimmäinen suomalainen viittomakielen sanakirja.

Sana- ja oppikirjojen julkaisutoiminta virkistyi 1960- ja 1970-luvuilla. 1980-luvulla alkanut viittomakielen tutkimus osoitti, että viittomakielet ovat puhuttuihin kieliin verrattavia itsenäisiä kieliään. Vuonna 1998 julkaistu ”Suomalaisen viittomakielen perussanakirja” oli tarkoitettu suomalaista viittomakieltä äidinkielenään käyttäville. Suomenruotsalainen viittomakieli sai oman sanakirjansa vuonna 2002.

Näyttelyn verkkoversio avautuu tästä