Kuurot kirjatyöntekijät
Kuurot kirjatyöntekijät. Avoinna 29.10.2019-4.9.2020.
Kuurojen museon näyttelytilassa on avattu Kuurot kirjatyöntekijät -näyttely. Näyttely kertoo kuurojen toiminnasta kirjapainoalalla 1900-luvulla, kuten kuuron Oskar Wetzellin perustamasta kirjansitomosta sekä kuurojen oman kirjapainon Oy Surdus Ab:n toiminnasta.
Kuurojen hakeutuminen kirjapainoalalle 1900-luvun alussa merkitsi isoa muutosta ajattelussa kuuroille sopivista ammattialoista. Yksi ensimmäisistä kirjapainoalalla toimineista kuuroista oli Eino Karilas, joka aloitti latojan opinnot 1900-luvun alkuvuosina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa. Samassa paikassa aloitti pian sen jälkeen toinenkin kuuro latojaoppilas Antti Jokelainen. Kumpikin menestyi kirjapainotyössä hyvin.
Kuuron Oskar Wetzellin merkitys kuurojen työllistymisessä kirjapainoalalle oli huomattava. Wetzell opiskeli kirjansidontaa Helsingissä ja työskenneltyään 20 vuotta kirjansitojana hän perusti oman yrityksen 1927. Wetzell otti kirjansitomoonsa kuuroja koulutettaviksi, sillä hänen mielestään kirjatyö oli kuuroille erinomaisen sopiva ammatti. Wetzellin sitomolla oli hyvä maine ja esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjasto oli sen vakioasiakkaita.
Oskar Wetzell ehdotti myös kuurojen oman kirjapainon perustamista. Osakeyhtiö Surdus perustettiin 1929 ja se toimi aluksi Helsingin kuuromykkäin yhdistyksen tiloissa. Surdus myös koulutti kirjatyöntekijöitä. Opettajana toimi muun muassa Antti Jokelainen. Surduksessa painettiin kuurojen omia julkaisuja, kuten Kuuromykkäin Lehteä. Lisäksi tehtiin pienempiä painotuotteita, kuten erilaisia lomakkeita. Kuurojen Liitto oli kirjapainon isoimpia osakkeenomistajia.
Surduksen toiminnan kohtaloksi koitui kapea omistuspohja ja pääomien puute. Konekanta vanheni, eikä sen uusiminen varojen puuttuessa ollut mahdollista. Kirjapaino Surduksen toiminta päättyi vuonna 1979. Sen merkitys kuurojen yhteisölle oli kuitenkin suuri ja se on edelleen tärkeä esimerkki yhteisten ponnisteluiden voimasta.
Oman kirjapainon ja sitomon lisäksi kuuroja työskenteli myös muissa alan työpaikoissa. 1970-luvulla graafisella alalla työskenteli jopa sata kuuroa.