Kuurot suvut ja muut avioliittokumppanit

Kuurojen historiassa on ollut tavallista, että kuuro on avioitunut ja perustanut perheen toisen kuuron kanssa. Aviopuoliso löytyi siis oman ryhmän sisältä. Avioliitto solmittiin usein entisten koulutoverusten kesken, tai kumppani löytyi kuurojen yhdistykseltä, yhteisön tapahtumista tai kuurojen ystävien kautta. Tärkeää oli, että puolisoita yhdistivät sama kokemus kuurona olemisesta. Onkin sanottu, että vain kuurojen kesken saattoi syntyä syvällinen toisen tunteminen ja yhteenkuuluvuus. Lisäksi yhdistävänä tekijänä oli luonnollisesti viittomakieli ja yhteinen kulttuuri.

Kuuroilla suvuilla on ollut keskeinen rooli kuurojen yhteisössä. Suvuissa, joissa kuuroutta esiintyy useammassa sukupolvessa, viittomakieli, kuurojen kulttuuri ja perinteet siirtyvät luonnollisella tavalla sukupolvelta toiselle. Nämä suvut muodostavat kuurojen yhteisön ytimen ja niiden olohuoneissa on istuttu iltaa, seurusteltu ja tavattu toisia. Hirnien ja Eklundien lisäksi varhaisia perheitä ja sukuja, joilla on ollut merkitystä yhteisölle, ovat muun muassa Stadiukset, Savisaaret, Ritalat ja Talviat. Yhtälailla nykypäivänä tunnettuja perheitä ovat Hanhikosket, Tarvoset ja Sandholmit.

Näistä linkeistä löydät Stadiusten, Savisaarten, Ritaloiden ja Talvioiden sukutarinat

Nykypäivänä kuurojen ja kuulevien välillä ei vallitse enää jyrkkiä rajoja ja myös avioliittokumppanin valinnassa on tapahtunut muutoksia. Nuoret kuurot pitävät tärkeänä, että kumppanin kanssa on muitakin yhteisiä tekijöitä kuin kuurous. Tekninen kehitys, ihmisten kansainvälistyminen ja yksilöllistyminen ovat lisänneet valinnanmahdollisuutta kumppania etsittäessä.

Matkustelu ja lisääntynyt liikkuminen helpottavat seurustelukumppanin löytymistä kauempaakin. Internet, verkkoyhteisöt ja älypuhelimet mahdollistavat yhteydenpidon pitkienkin matkojen päästä. Verkossa myös kuurojen ja kuulevien on helpompi tutustua toisiinsa. Puolisoa valittaessa on enää vähemmän merkityksellistä se, onko toinen kuuro vai kuuleva, suomalainen vai ulkomaalainen. Yhteiset kiinnostuksen kohteet ja yhteinen kieli ovat ratkaisevia.