Vahva asiantuntija

Viime vuosikymmenien aikana Kuurojen Liitosta on tullut arvostettu kansainvälinen toimija. 1980-luvulta alkaen suomalainen kuurojen yhteisö toimi aktiivisesti kansainvälisissä kysymyksissä. Pohjoismaissa kuurojen asema oli verrattain hyvä ja kehitystyön aloittamisesta keskusteltiin. Suomalainen kehitysyhteistyö alkoi 1980-luvulla Afrikan maissa ja nuoret kuurot lähtivät innolla asiantuntijatehtäviin maailmalle kohentamaan viittomakielen asemaa ja tekemään järjestötyötä.

Kuurojen maailmanliitto piti vuonna 1987 kongressinsa Suomessa ja samalla Suomi otti vahvan roolin kansainvälisissä asioissa, kun sen pääsihteeriksi valittiin Liisa Kauppinen ja sihteeristö siirrettiin Suomeen. Toiminta painottui samalla vahvasti kehitysmaiden kuurojen asemaan. 1990-luvulla myös lähialueyhteistyö Venäjän ja entisten Neuvostoliiton alueelle syntyneiden valtioiden kanssa virisi. Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 avasi uusia mahdollisuuksia viittomakielityön edistämiseen Euroopassa.

1990-luvulla Kuurojen Liitto toimi vahvasti kuurojen työllistymisen, tiedonsaannin, yhdistysten aktivoinnin ja kielellisten oikeuksien puolesta. Tärkeä tavoite edunvalvontatyössä saavutettiin, kun vuonna 1995 viittomakieltä käyttävien oikeudet lisättiin perustuslakiin. Työttömyyttä pyrittiin vähentämään työllisyys- ja koulutusprojektien avulla. Kuurojen tiedonsaannin parantamisessa tärkeitä askeleita olivat viittomakielisten uutisten alkaminen vuonna 1994, sekä kun 2000-luvulla alkoi ajankohtaisohjelma ”Viikko viitottuna” ja tekstitykset televisiossa lisääntyivät.

Yhdistystoiminnan luonne on muuttunut ja yhdistysten tilaisuuksissa käyvä väki on ikääntynyt, mutta samalla nuoret kuurot ovat uusien viestintävälineiden avulla luoneet uudenlaisia, maantieteellisestä sijainnista riippumattomia verkostoja. Näin kuurojen yhteisön luonne on muuttunut entistä kansainvälisemmäksi. Yhteisö on kuitenkin edelleen hyvin tiivis.

Kuurojen asema Suomessa on nykyisin parempi kuin koskaan aikaisemmin. Viittomakielten asema on perustuslaissa turvattu, Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielten lautakunta huolehtii niiden kielenhuollosta, Jyväskylän yliopistossa voi opiskella suomalaista viittomakieltä pääaineena ja tulkkipalvelulla on lain suojaama asema. Vuonna 2015 voimaan tuli viittomakielilaki, jonka tarkoituksena on edistää suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien oikeuksia. Laissa viittomakieliset nähdään aidosti kieli- ja kulttuuriryhmänä.

Täyteen tasa-arvoon on kuitenkin vielä matkaa. Kuurojen Liiton visiona on, että viittomakieliset kuurot ovat tasa-arvoisia suhteessa muihin kansalaisiin kaikissa elämänvaiheissa ja kaikilla elämänaloilla. 2000-luvulla Carl Oscar Malmin unelma tasavertaisesta kuurosta kansalaisesta on toteutumassa.