Rurik Pitkänen

Neljällä vuosikymmenellä Kuurojen Liiton palveluksessa toiminut Rurik Pitkänen (1898–1966) teki uutteraa työtä mm. kuurojen ammattiopetuksen aikaansaamiseksi koko elämänsä ajan. Hän toimi liiton sihteerinä, matka-asiamiehenä ja lopulta toiminnanjohtajana. Kaikkien tuntema mies kiersi 1920- ja 1930-luvuilla ympäri maata valistaen ja esitelmöiden. Hän toimi vuosikaudet kirjapaino Surduksen johtokunnassa, jossa hänen aikanaan kymmenet kuurot saivat ammattikoulutuksen ja työn yrityksessä. Rurik Pitkänen osallistui elämänsä aikana likimain kaikkeen kuurojen yhteisön toimintaan. Hänen henkisenä perintönään voidaan pitää sitä, että kuurot kykenevät itse pitämään huolta itsestään. Hänen mielestään kuurojen tuli luottaa omiin kykyihinsä ja osata vaatia yhteiskunnalta samoja oikeuksia kuin kuulevilla.

Tausta

Rurik Pitkänen syntyi vuonna 1898 Siilinjärvellä maanviljelijäperheeseen. Hän oli jo aloittanut kansakoulun, kun yhdeksänvuotiaana kuuroutui tulirokon seurauksena ja jatkoi koulua tämän jälkeen Kuopion kuurojenkoulussa, josta sai päästötodistuksen vuonna 1914.

Rurik kouluttautui kirjapainoalalle kuten monet muutkin kuurot. Hän meni vuonna 1919 latojan oppiin, ja jatkoi opintoja Helsingissä aina vuoteen 1924 asti. Graafisesta alasta nuori Rurik oli löytänyt oman paikkansa. Hän täydensi vielä opintojaan Ateneumin graafisella kurssilla vuosina 1923–1925. Muutamaa vuotta myöhemmin Rurik opiskeli vielä faktorin jatkotutkinnon, ja hänestä tuli maamme ensimmäinen kuuro faktori. Hän työskenteli 1920- ja 1930-luvuilla kirjapainossa aksidenssilatojana ja esimiestehtävissä faktorina. Sivistyneenä miehenä hän erikoistui tieteellisten julkaisujen revideeri- ja oikolukijaksi, jossa kielellinen lahjakkuus oli välttämättömyys.

Kirjapaino Surdus

Rurik toimi ruohonjuuritasolla kuurojen ammatillisen koulutuksen ja työllistymisen eteen. Oma ammattiala säilyi lähimpänä Rurikin sydäntä läpi elämän, sillä hän toimi kuurojen oman kirjapainon Surduksen johtokunnassa vuodesta 1931 kuolemaansa saakka. Helsingissä toiminutta, vuonna 1929 perustettua kirjapaino Oy Surdus Ab:ta voidaan pitää yhtenä merkittävänä kuurojen ammatillisena ja taloudellisena verkostona 1900-luvulla. Suurin osa yhtiön osakkeenomistajistakin oli kuuroja.

Yrityksen isä oli alun pitäen Oskar Wetzell, jonka päässä ajatus ammatillisena oppilaitoksena kuuroille toimivasta kirjapainosta syntyi. Hän kuitenkin ehti kuolla ennen yrityksen syntyä, mutta yritys perustettiin silti. Kun Rurik aloitti Surduksen johtokunnassa vuonna 1931, siellä istuivat mm. Lauri Wainola ja Eino Karilas. Viimeiset 10 vuotta elämästään Rurik oli johtokunnan puheenjohtaja. Kymmenet kuurot saivat kirjapainoalan koulutuksensa Surduksessa ja työskentelivät yrityksessä aina 1970-luvulle asti.