Torsten Rikström

Torsten ”Totti” Rikström (1916–1999) oli monipuolinen esiintyjä ja kulttuuripersoona kuurojen kulttuurielämässä. Hänet nähtiin näyttämöllä tulkitsemassa viittomakieliselle yleisölle teatteritaiteen helmiä mm. Aleksis Kiven hahmoja ja Molièren Luulosairasta. Hän johti viittomakielisiä kuoroja ja oli kuurojen kulttuuripäivillä vakioesiintyjä usealla vuosikymmenellä. Yhdistyselämässä nuorten kuurojen asiat olivat hänelle läheisiä. Hän oli perustamassa Helsingin Kuurojen Yhdistyksen nuortenkerhoa ja hänen aloitteestaan ryhdyttiin järjestämään nuorten pohjoismaista leiritoimintaa.

Tausta

Torsten Rikström syntyi Loviisassa vuonna 1916. Hän kuuroutui kolmevuotiaana. Poika lähetettiin Porvoon ruotsinkieliseen kuurojenkouluun, josta hän valmistui vuonna 1932. Hän työskenteli koulun jälkeen kirjansitojana Loviisassa ja myöhemmin Suomen Kirjallisuuden Kirjapaino Oy:ssä Helsingissä eläkeikäänsä saakka.

Yhdistyselämä veti hänet mukaan vuonna 1937, kun hän liittyi Helsingin Kuurojen Yhdistyksen jäseneksi. Torstenin lempinimeksi vakiintui ”Totti”, jolla hänet tunsivat kaikki. Totti hoiti erilaisia yhdistyksen luottamustoimia yhteensä 27 vuotta. Hän oli Aura Ahlbäckin kanssa perustamassa yhdistyksen nuortenkerhoa vuonna 1940. Nuorten asiat seurasivat Totin mukana myöhemminkin. Hänen ehdotuksensa pohjalta järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen kuurojen nuorten leiri. Vuonna 1953 Totti avioitui Ulla Hildenin kanssa ja perheeseen syntyi kolme lasta.

Kulttuuripersoona

Totti tunnetaan parhaiten aktiivisena kulttuuripersoonana, jonka bravuurinumero monissa kulttuuritapahtumissa oli J. L. Runebergin Joutsen-runo visuaalisella viittomakielellä. Hänen vahvuutensa olikin näyttämötyö ja runojen lausunta, joita hän esitti monen vuoden ajan kuurojen kulttuuripäivillä ja eläkeläisten kulttuuritapahtumissa. Unohtumattomia ovat myös hänen esityksensä kulttuuripäiviltä Aleksis Kiven kyläräätäli Eenokkina vuodelta 1958 ja Moliéren Luulosairaana vuonna 1978. Torsten Rikström jatkoi maineikkaiden kuurojen kulttuuripersoonien perinnettä johtamalla viittomakuoroja. Hän ohjasi mm. ensimmäisissä kulttuuripäivien avajaisissa vuonna 1956 esitetyn Kajanderin hymnin Isänmaalle.

Totti oli tavoiltaan ”vanhan ajan herrasmies”. Hän oli aina kohtelias ja huomaavainen, huumorin pilke silmäkulmassaan. Hän noudatti viimeiseen asti tapaa tulla yhdistyksen kerhoiltoihin pukeutuneena pukuun ja solmioon. Kuurojenyhdistyksellä vilisevät lapset olivat erityisen tärkeitä Totille. Monesti hän riemastutti heitä teatteri-ilmaisun keinoin esitetyillä tarinoilla lapsille tutuista aiheista.

Kuurojen Teatteri oli Torsten Rikströmille rakasta. Hän istui aina katsomossa, oli kyseessä mikä tahansa esitys. Kunnianosoituksena Torsten Rikströmin työlle kuurojen näyttämötaiteen parissa Kuurojen Teatteri muutti nimensä ”Teatteri Totiksi” vuonna 2005.